Erilaisen teknisiä laitteita ja järjestelmiä koskevan regulaation määrä on kasvanut huimasti viime vuosina. Teollisuudelle merkittäviä niistä ovat ainakin koneturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, kemikaaleihin, meluun, dataan ja tekoälyyn liittyvä sääntely.
Osana SIX Platform of Excellence -toimintaa selvitetään keinoja liikkuvien työkoneiden teknologiakehityksen vaikuttavuuden lisäämiseen Innovatiivisten julkisten hankintojen ja regulaatiokehitykseen kytkeytymisen kautta. Siinä tavoitteena on lisätä ymmärrystä regulaatioiden syntyprosessista sekä tunnistaa regulaatioiden soveltamiskenttää ja teknologisia mahdollisuuksia liikkuvien työkoneiden toimintaympäristössä.
Erityisesti pyritään tunnistamaan yleisiä piirteitä säädösten muodostamisesta ja tämän kautta parantamaan koko toimialan mahdollisuuksia uusien säädösten ennakoimiseen ja niihin vaikuttamiseen.
Säädösten määrä ei näyttäisi olevan vähenemässä ja niinpä teollisuudessa tarvitaankin lisää standardointityön ja regulaation osaajia. Säädösten on syytä olla näkyvillä insinöörityön arjessa aiempaa enemmän ja niitä on syytä käydä läpi myös tekniikan alan koulutuksessa. Koneturvallisuusdirektiivi voisi olla aiheeseen tutustumisen lähtökohtana, sillä yksi keskeinen osaamisalue on direktiivien kielen ymmärtäminen. Käytännön harjoituksena teekkarin ja miksei myös aikaansa seuraavan insinöörinkin olisi hyvä lukea kyseinen dokumentti saadakseen kosketusta tuohon tavallisesta teknisestä tekstistä poikkeavaan mutta oleellisen tärkeään esitystapaan.
Muihin kuin sähkö- ja telealaan liittyvän teknisen regulaation keskeisiä vaikutuspaikkoja ovat CECE ja Orgalim, joihin on mahdollisuus osallistua Teknologiateollisuuden toimialaryhmien kautta.
Käytännössä osallistuminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista aihealueeseen, mutta sen kautta on mahdollista saada jo ennakkoon luotettavaa tietoa tulevan regulaation sisällöstä. Kvartaaleittain pidettävät kokoukset Brysselissä ovat tietysti oma lukunsa nekin. Avainhenkilöiden löytäminen näissä on tärkeätä silloin kun pyritään vaikuttamaan ja aktiivisuus kokouspöydissä helpottaa parhaissa kontakteissa.
PK-yrityksissä ei useinkaan tiedetä mitkä regulaatiot ja vastuut koskevat heidän toimituksiaan. Niihin liittyvän byrokratian täyttäminen voi tarkoittaa useiden kuukausien työmäärää varsinkin silloin, kun toimenpide tehdään ensimmäisen kerran.
Tästä esimerkkinä on REACH-asetus, joka edellyttää tuotteesta tehtävää ilmoitusta tuotteen sisältämistä vaarallisista ainesosista. SCIP-ilmoitus koskee tuotteita, jotka sisältävät yli 0,1% erityistä huolta aiheuttavia aineita, kuten esimerkiksi lyijyä. Sen tarkoituksena on kerätä ja jakaa tietoa näistä aineista, jotta niitä voidaan kontrolloida tuotteen koko elinkaaren ajan, mukaan lukien kierrätysvaihe. Ilmoitusvelvollisuus koskee useimpia toimitusketjun toimijoita, ja ilmoitukset tehdään ECHAn SCIP-tietokantaan. SCIP-ilmoitusvelvollisuus koskee esineiden valmistajia, kokoajia, EU:hun maahantuojia, jälleenmyyjiä ja muita toimitusketjun toimijoita, jotka saattavat esineitä markkinoille EU:ssa.
Teollisuuden kannalta on tärkeätä se, että tarjolla on tahoja, jotka voivat laatia ohjeistusta ja kohtuullista korvausta vastaan tarjota myös neuvoa sekä opastaa yrityksiä regulaation vaatimusten täyttämiseksi tehtävien toimenpiteiden suorittamisessa.
Tästä teemasta järjestetään alkusyksystä keskustelutilaisuus ja myös sitä ennen allekirjoittaneet ottavat mielellään vastaan näkökulmia, joita olisi syytä regulaation ennakoinnin ja siihen vaikuttamisen selvityksessä käsitellä.
Helena Leppäkoski
Puh. +358 50 4478 468
Jouni Myllymäki
Puh. +358 50 434 5820