top of page

Regulaatio voi olla kilpailuetu, ja siihen pystyy myös vaikuttamaan!


Eurooppalaiset säädökset, jotka koskettavat liikkuvien työkoneiden toimialaa. Kaaviokuva: Harri Nieminen, VTT.
Eurooppalaiset säädökset, jotka koskettavat liikkuvien työkoneiden toimialaa. Kaaviokuva: Harri Nieminen, VTT.

Työkoneita koskevaa säädöstöä on jo nyt paljon ja lisää on tulossa. Säädösten vaikutus yritysten liiketoimintaan kasvaa koko ajan.


Tätä teemaa pohtimaan kokoontui syyskuussa Tampereella kuusi työkonealan yritystä sekä Teknologiateollisuuden regulaatioasiantuntijoita. Työpajan fasilitoi VTT ja sen toteutuksessa olivat mukana Tampereen yliopisto ja Business Tampere. Työpaja toteutettiin osana Platform of Excellence EAKR –hanketta.


Työskentelyä pohjustivat Teknologiateollisuuden asiantuntijat Antti Poikola ja Ville Saloranta loistavalla kokoavalla esityksellään liikkuvien työkoneiden säädöksistä. Tavoitteena oli aikaansaada kokonaiskuva työkonealaa yleisesti koskevasta säädös- ja regulaatiokentästä.

Työpajassa keskityttiin erityisesti päästö-, melu-, kemikaali-, data-, tekoäly- ja konedirektiiveihin ja -asetuksiin. Tavoitteena oli tunnistaa niistä erityisesti huolta aiheuttavat, muilla tavoin merkittävät sekä myös ne, joihin voitaisiin tai haluttaisiin vaikuttaa.

 


Keskustelun antia ja huomioita


Työpaja kirvoitti keskustelua ja kommentteja esitysten yhteydessä sekä kokonaiskuvaa laadittaessa. Muutamat nostot koskivat myös toimittajakenttää sekä koulutus- ja tutkimussektoria.


Regulaatiokehityksen myötä mahdollistuvaksi yrityksen kilpailueduksi mainittiin päästöttömyys, jota suosii mm. Kalifornian ns. käänteinen regulaatio. Lisäksi pohdittiin, mitä muita liiketoimintaan vaikuttavia asioita nousee vahvasti EU:n ulkopuolelta, kuten esimerkiksi tasavertaisuus (DEI) ja työkoneiden esteettömyys.  Todettiin, että yhteistä päänvaivaa aiheuttavat ainakin koneasetus, data-asetus, akkuasetus ja akkupassi, mutta että niillä on myös kehityspotentiaalia. Digitaaliset tuotepassit (DPP) ovat myös huomion kohteena. Digitaaliset tuotepassit (DPP) ovat myös huomion kohteena, ja konevalmistajien mukaan säädösten ja hiilijalanjäljen osalta on huomioitava myös sekä isojen akkujen että fossiilivapaan teräksen käyttö.


Datan hallinnan merkitys ja arvo nousevat, koska on tärkeää pystyä kertomaan, mitä dataa on, miten se syntyy ja missä se liikkuu. Data-asetuksen tavoitteena on lisätä kilpailua esimerkiksi huoltotoiminnassa avaamalla dataa. Data-asetuksen soveltamisalue ja kolmannelle osapuolelle jaettavan datan muoto ovat myös olennaisia kysymyksiä.


Aikataulutuksen ja säädösten isossa kuvassa pohdittiin myös, liittyykö vastuullisuusraportointi (ESG) työpajan aiheisiin ja miten regulaation kautta voidaan saada haltuun uusia markkinoita. Täytäntöönpanosäädöksiä, esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyviä, käsiteltiin myös.


Tekoälyasetuksessa, jonka soveltamisopas on tulossa myöhemmin, painotus on B2C-sektorilla, mutta sen tuoteturvallisuusnäkökulmat vaikuttavat myös B2B-toimintaan. Kyberkestävyysasetuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikkien omassa tuotannossa olevien laitteiden tietoturva on korkealla tasolla, ja että tietoturvapoikkeamista tulee raportoida.


Akkuasetuksen vaatimusten täyttämiseksi Suomessa on tuottajayhteisöjä, jotka huolehtivat muun muassa kierrätettävyydestä. Myös uudet yritykset voivat liittyä mukaan yhteisöihin.


PFAS-rajoituksien perusteella haitallisiksi tunnistettuja materiaaleja lisätään kieltolistalle. Tässä kohtaa tuotiin esiin myös se, että korvaavat materiaalit saattavat aiheuttaa tuotteissa aiempaan verrattuna nopeampaa kulumista tai jo kuljetusten aikaista korroosiota. Toimittajien tekemät muutokset, kemikaalihaasteet ja tiedon kerääminen ovat keskeisiä toimia. Lisäksi pohdittiin, miten regulaatioita valvotaan ja mitkä ovat sanktiot mahdollisissa laiminlyöntitilanteissa.



Mitä jatkossa


Melkoisen suuri osa keskustelluista säädöksistä on jo otettu käyttöön. Tällä hetkellä valmisteilla olevien säädösten sisältöön on kuitenkin vielä mahdollista vaikuttaa.  Yksittäisten yritysten on vaikea vaikuttaa sääntelyn sisältöön, mutta osana toimialayhteisöjä niillä on vaikutuskanavia, esimerkiksi teknologiateollisuuden kautta. 


Jatkotoimia kaavailtaessa osa osallistujista ilmaisi kiinnostuksensa jatkaa keskustelua tämän tapaisessa vertaisryhmässä. Tämänkertainen “Ison kuvan” hahmottaminen koettiin hyvinkin hyödylliseksi harjoitukseksi.


 

Helena Leppäkoski 
Puh. +358 50 4478 468 
 
Jouni Myllymäki 
Puh. +358 50 434 5820 





留言


bottom of page