Pirkanmaalla käynnissä olleen Smart Manufacturing Hub (SMH) -hankkeen (2021-2022) yhtenä tavoitteena oli luoda ”käytännönläheinen PK-yritysten yhteiskehittämisen Tampereen seudun konsepti ja malli”.
Projektin päättyessä on aika käydä läpi, minkälaiseen lopputulokseen päädyttiin.
Aloitetaan pienellä kertauksella. Toteutukseen kuului konseptin luominen sekä sen pilotointi. Projektin alussa luonnosteltiin konsepti, joka julkaistiin ja jota myös markkinoitiin suoraan alueen valmistavan teollisuuden pk-yrityksille.
Tavoitteena oli saada ryhmä yrityksiä pilotoimaan tätä konseptia ja näin tapahtuikin. Saimme mukaan pilottiin ST-Koneistus Oy:n ja Logistic TKT Systems Oy:n, joiden kanssa pääsimme testaamaan prosessin toimivuutta.
Vaikka pilotoinnissa ei päästy etenemään konseptin mukaisesti loppuun saakka, yritykset kokivat työn hyödyllisenä ja konseptin kehittämisen osalta saimme arvokasta tietoa.
Tässä vaiheessa olimme kontaktoineet Jouni Myllymäen kanssa suoraan jo useita yrityksiä ja esitelleet yhteiskehittämisen konseptia. Ymmärsimme, että yritysten kanssa oli tarve ottaa ikään kuin askel taaksepäin. Yrityksissä harvoin oli sellaista tilannetta, että olisi ollut kirkkaana jokin tietty kehitystarve mielessä, johon yhteiskehittämistä olisi voinut soveltaa. Varsinkin, kun yhteiskehittämisen konseptissa oli alun perin tarkoitus etsiä teknologiaratkaisuja pk-yritysten haasteisiin.
Samaan aikaan SMH-hankkeessa kehitettiin myös Tarvekartoitus-työkalua, joka tarjosi oivan mahdollisuuden kartoittaa ensin laaja-alaisemmin yritysten kehitystarpeita ja nostaa tätä kautta potentiaalisia yhteiskehittämisen aiheita.
Tästä eteenpäin teimme hankkeessa useita Tarvekartoitus-haastatteluita. Näistä tarvekartoituksista ei edelleenkään kuitenkaan noussut esiin teknologiaratkaisuihin liittyviä haasteita.
Päädyimme tutkimaan haastattelutuloksia myös laajemmin kuin pelkästään teknologiahaasteisiin keskittyen ja löysimme useampia yrityksiä yhdistäneen kehitystarpeen, joka liittyi kasvuyritysten vientiponnisteluihin.
Yritykset ilmaisivat myös tahtotilan keskinäiseen sparrailuun aiheesta. Valitettavasti kuitenkaan hankkeen rahoituspäätös ei mahdollistanut pilotointia viennin, myynnin ja markkinoinnin aihepiirin ympärillä, joten emme päässeet tällä kertaa näiden yritysten kanssa etenemään yhteiseen työpajavaiheeseen. Opimme kuitenkin jälleen tehdystä työstä ja muokkasimme konseptia.
Valmis pk-yritysten yhteiskehittämisen malli
Hankeyhteistyön, pilotoinnin ja yrityspalautteen perusteella muokkasimme lopullisen, vapaasti hyödynnettävissä olevan konseptin. Koska malli on kehitetty SMH-hankkeessa osaksi Smart Manufacturing Hubin toimintamallia, se toimii parhaiten vastaavanlaisessa toimintaympäristössä.
Yhteiskehittämismalli on osaamis- ja kehittämishubin työkalu, jolla yrityksiä voidaan yhdistää saman aiheen äärelle ja ohjata siitä edelleen joko hubin toimijoiden tai ulkopuolisen toimijan palveluihin yritysryhmänä. Ryhmäyttämisestä tässä vaiheessa on saavutettavissa useita hyötyjä:
Yritykset pääsevät sparrailemaan ja luomaan suhteita keskenään fasilitaattorin avulla
Yritykset saavat kootusti tietoa eri toimijoiden ratkaisuvaihtoehdoista
Jatkokehityksen osalta kustannuksia on mahdollistaa jakaa useammalle yritykselle, oli kyse sitten kaupallisen toimijan palveluista tai tutkimus-/oppilaitosten kanssa käynnistettävästä yhteistyöstä
Syntyvä yritysryhmä voi toimia myös valmiina pohjana tutkimuslaitoksen kanssa käynnistettävän tutkimushankkeen yrityskonsortiolle, mikäli tämä vastaa parhaiten yritysten tarpeita
Keskiössä on yritysten kehitystarpeisiin vastaaminen osaamis- ja kehittämishubin toimijoiden erillisen ja yhteisen tiedon ja osaamisen kautta.
Voit tutustua malliin tarkemmin lataamalla alla olevan tiedoston:
Saa hyödyntää vapaasti!
Lisätietoja:
Veli-Mikko Mäkelä
Projektipäällikkö, Tamlink
Puh. +358 40 655 2121
Jouni Myllymäki
jouni.myllymaki@businesstampere.com
Puh. +358 50 434 5820
Comments