Datan hyödyntäminen teollisuudessa – nostoja SIX Valmistusklubista

Datan hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet nousivat monipuolisesti esiin SIX valmistusklubin webinaarissa 19.3.2025. Tilaisuus kokosi yhteen hyvän joukon teollisuusyrityksiä sekä aiheen parissa toimivia kaupallisia ja julkisia kehittäjätahoja.

Webinaarissa kuultiin viisi puheenvuoroa, joissa käsiteltiin datan hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja edellytyksiä muun muassa liiketoiminnallisesta sekä teknologisesta näkökulmasta.

Datan hyödyntäminen vaatii ymmärrystä ennen keruuta

Huld Oy:n teknologiajohtaja Lassi Sutela korosti, että vaikka teknologiat kuten digitaalinen kaksonen, AI ja IoT nousevat usein otsikoihin, niiden hyödynnettävyys nojaa aina taustalla olevaan dataan ja sen pohjalta toteutettuun tietomalliin. Keskeinen viesti oli, että datan keruuta ei tule aloittaa ilman kirkasta ymmärrystä käyttötarkoituksesta. Case-esimerkkinä käytiin läpi tuotteen käytöstä saatavan datan hyödyntämistä uuden tuotteen suunnittelussa. Sutela nosti esiin myös datan kansainväliseen siirtoon liittyvät tietosuojakysymykset, jotka voivat olla kriittinen näkökulma varsinkin globaalisti toimiville teollisuusyrityksille.

Sensor-to-shooter – datan käytön oltava kontekstiin sidottua

Patria Oyj:n commercial director Mikko Lehtinen havainnollisti "Sensor-to-shooter" -ajattelua: datan tulee johtaa konkreettisiin päätöksiin, eli siitä tulee olla selkeä hyöty käyttäjälle. Tämä edellyttää datan harkittua jäsentelyä siten, että tarvitsija saa riittävästi, mutta ei liikaa tietoa. Lisäksi hän painotti datan laadun merkitystä – esimerkiksi komponenttien nimikkeiden puutteellinen yhtenäisyys eri järjestelmissä voi estää tiedon hyödyntämisen. Integraatiohaasteet ovat edelleen merkittävä este tehokkaalle datan käytölle.

Hiilijalanjälki suunnittelupöydälle

TAMKin Katri Salminen esitteli, miten tuotteen päästövaikutukset voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa, kunhan riittävä data on hankittu riittävällä tarkkuustasolla. Päästöjen mittauksen yhtenä haasteena on regulaation ja standardoinnin kehittymisen tempo, joka on teknologian kehittymistä hitaampaa. Konkreettisena esimerkkinä Katri esitteli TAMKilla pilotoitua digitaalista ympäristöä, joka toimii työkaluna tuotteen suunnitteluvaiheessa vaihtoehtojen arviointiin kustannus- ja päästönäkökulmasta.

Datalähtöisen johtamisen esteet ja ensiaskeleet

Tehotec Oy:n toimitusjohtaja Juha Lemponen käsitteli esteitä datalla johtamisen käyttöönotolle. Monessa organisaatiossa puuttuvat perustason valmiudet: ei aikaa, ei osaamista, eikä selkeää ymmärrystä datan hyödyntämisen mahdollisuuksista. Ratkaisuksi Lemponen esitti yksinkertaisia, matalan kynnyksen työkaluja kuten koneseurantasovelluksia, joiden päälle voidaan ”nälän kasvaessa” rakentaa laajempia BI-ratkaisuja. Lemposen mukaan valmiisiin ratkaisuihin ja selkeästi esiteltyyn palveluun on helppo tarttua alkuvaiheessa.

Tiedolla johtamisen matka: suppilosta suuntaan

Viimeisessä puheenvuorossa kiteytettiin tiedolla johtamisen tasoja ja niihin linkittyviä kyvykkyysvaatimuksia tietotarpeiden tunnistamisesta käytännön sovelluksiin. Pääviestinä oli, että osaamista ei voi ulkoistaa – datan arvo realisoituu vasta, kun yrityksellä on kyky tulkita ja hyödyntää sitä itse. Lisäksi muistutettiin, ettei data koskaan tarjoa täydellisiä vastauksia, vaan se toimii päätöksenteon "suppilona" – rajaa vaihtoehtoja ja auttaa kaventamaan näkökulmaa, mutta ei sulje pois harkintaa, jonka täytyy perustua vahvaan ymmärrykseen yrityksen liiketoiminnasta.

Yhteenveto

Webinaari tarjosi konkreettisia esimerkkejä ja kriittisiä näkökulmia datan hyödyntämisen realiteetteihin teollisuudessa. Yhteinen viesti kaikista puheenvuoroista oli selvä: datasta saadaan arvoa vain silloin, kun sen käyttö on liiketoimintalähtöistä, kontekstiin sidottua ja organisaation oma osaaminen tukee sen hyödyntämistä systemaattisesti.

Kirjoittaja

Jari Lipponen

TKI-asiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy